Muuttolaatikoiden hankintaa miettiessä olin pähkäillyt vuokralaatikoiden , ostolaatikoiden ja eri paikoista kasaanhaalittujen laatikoiden välillä. Näistä ensimmäinen tippui pois taas klassisesta syystä: aloitan mielelläni pakkaamisen jo viikkoja ennen muuttoa, joten sinänsä halvoille laatikoille kertyisi joko tarpeettomasti ylimääräistä hintaa - tai joutuisin malttamaan mieleni ja lykkäämään pakkaamisen aloittamista. Tälläkään kertaa en halunnut tehdä kumpaakaan näistä, joten harkitsin hetken valmiiden laatikkonippujen poimimista Clas Olssonilta. Sekin tuntui kuitenkin ideana tyhmältä, kun työpaikallani puran lukuisia laatikoita joka päivä, ja kuskaan niitä takapihan pahviprässiin. Työpaikan laatikoissa ainoana ongelmana on niiden kuskaaminen kotiin, sillä liikun työmatkat bussilla. Päätin kuitenkin aloittaa laatikkovaraston kerryttämisen työpaikalla laittamalla itselleni sivuun kaikki banaanilaatikot ja cd150-laatikot (auton lastaamisen helpottamiseksi en mielelläni käytä muutoissa kuin parin kokoisia laatikoita).
Kun laatikoita alkoi olla suhteellisen hyvä pino, meille tuli Tapsan kanssa reissua rautakauppan ja Ikeaan. Silloin minun olikin helppo puhua hänet nappaamaan miut töistä mukaan, kun hänen piti kuitenkin käydä lainaamassa auto reissua varten. Niinpä autoon lastattiin työpöytäni alle kertyneet neljä banaanilaatikkoa, kahdeksan cd150-laatikkoa ja kaksi isoa muovista lihalaatikkoa. Kun näiden seuraksi vielä liittyi neljä isoa Ikea-kassia ja Biltemasta pari kannellista kotilaatikkoa, pitäisi laatikkovaraston olla jo varsin riittävä, vaikka nuo cd-laatikot ovatkin pienempiä kuin yleensä käyttämäni muuttolaatikot. Kirjoja täynnä olleita banaanilaatikkoja useammassa muutossa kannettuani pienemmät laatikot tuntuivat kuitenkin ideana hyvältä. Ikea-kassit on varattu pääsääntöisesti pelejä varten, ja niiden kohdalla on varauduttu siihen, että ne tyhjennetään ja täytetään kerran uudestaan - koko pelikokoelma kun tuskin mahtuisi neljään kassiin, mutta toisaalta en kokenut järkeväksi haalia kaappiini sen isompaa kassipinoa. Vinttikamoissa osilla tavaroilla oli jo itsessään käyttökelpoinen laatikko, vaikka päädyinkin hävittämään niistä pari hankalimman mallista.
Tällähetkellä muuttolaatikot ammottavat kuitenkin vielä pääosin tyhjyyttään minun käytyä ensin läpi muisto-, joulu-, askartelu- ja halloweenlaatikot ja siivottuani niistä turhia säliä pois. Samalla muisto-esineet ja joulukoristeet muuttivat kannellisiin kotilaatikkoihin, jotka ovat siistimmän näköisiä säilyttää ja kätevämpiä käyttää. Halloweenkoristeiden suhteen vielä harkitsen, pitäisikö niillekin käydä moinen laatikko ostamassa. Ne ovat kuitenkin sen verran isompia, että tuo löytämäni isoin malli ei välttämättä riittäisi niille - mikä on myös syynä sille, että harkitsen niiden sijoittamista kellariin. Askartelulaatikon puolestaan hävitin kokonaan, ja siirsin säiltykseen välitut askartelutarvikkeet tyhjentyneeseen kirjoituslipastonlaatikkoon.
Tällähetkellä läpikäytyjä ja mukaanotettavia laatikoita on siis pakattuna kolme.
Eilen oli myös rottanäyttely, jonka myötä laitoin eteenpäin yhden ylimääräisen pikkuhäkin, juoksupyörän, kasan jyrsijälehtiä sekä minulla säilytyksessa olleet yhdistystavarat; niitä kun en luvannut ottaa vastatakseni enää seuraavassa asunnossa. Näiden myötä tuleva laatikkopino hupeni ainakin kolmella ja keveni monta kiloa.
sunnuntai 23. maaliskuuta 2014
tiistai 18. maaliskuuta 2014
Muuttoraivaus alkaa
Tänään tuli käytyä vintillä ja kannettua kaikki miun tavarat sieltä alas. Tavaraa kertyikin arkistoiduista selkeistä kokonaisuuksista sellainen kasa, että päädyin heti alkajaisiksi varaamaan vielä yhden kirpputoripöydän. Ottaen huomioon tulevan asunnon säilytystilat (pieni vaatehuone + maapohjainen kellari), kirppispöydän on myös syytä täyttyä. Sisällä jo valmiiksi olleista tavaroista karsinkin kirpputorilaatikkoon lisää kirjoja ja elokuvia.
Tämä on siis urakka tulevalle kahdelle viikolle; sovittaa tavaramäärää tästä pienemmäksi. Sitten toivottavasti rahoittaa yhdeksän päivän kirppistelyllä joitain sellaisia hankintoja, joita asuntoon oikeasti tarvitsee. Ihan minimalistiselle linjalle ei lähdetä kuitenkaan uudessakaan asunnossa; esimerkiksi kaikki Kermansaven Heinä-sarjaan kuuluvat astiat lähtevät mukaani, vaikkei yksinasuva teekään mitään 11 syvällä ja matalalla lautasella. Kyseistä sarjaa ei kuitenkaan valmisteta enää, joten sarjan täydentäminen myöhemmin olisi turhan haasteellista. Mutta käytännössä se tarkoittaa sitä, että jotain muuta on vastaavasti lähdettävä enemmän.
Tämä on siis urakka tulevalle kahdelle viikolle; sovittaa tavaramäärää tästä pienemmäksi. Sitten toivottavasti rahoittaa yhdeksän päivän kirppistelyllä joitain sellaisia hankintoja, joita asuntoon oikeasti tarvitsee. Ihan minimalistiselle linjalle ei lähdetä kuitenkaan uudessakaan asunnossa; esimerkiksi kaikki Kermansaven Heinä-sarjaan kuuluvat astiat lähtevät mukaani, vaikkei yksinasuva teekään mitään 11 syvällä ja matalalla lautasella. Kyseistä sarjaa ei kuitenkaan valmisteta enää, joten sarjan täydentäminen myöhemmin olisi turhan haasteellista. Mutta käytännössä se tarkoittaa sitä, että jotain muuta on vastaavasti lähdettävä enemmän.
sunnuntai 16. maaliskuuta 2014
Asuntotarjous hyväksytty
Tänään tuli kaivattu puhelu kiinteistövälittäjältä: myyjä on
hyväksynyt asuntotarjoukseni. Huomenna pääsee sitten ottamaan yhteyttä
pankkiin, ja sopimaan päivän koska laaditaan lopulliset kauppakirjat.
Nyt se sitten tapahtuu. Olo on hieman epätodellinen eikä haluaisi silti
liikaa innostua ennenkuin nimet ovat paperissa, vaikka taitaakin olla
erittäin harvinaista että enää tässä vaiheessa mitään tulisi. Vaikka olo
on eron myötä hieman haikea, olen kuitenkin odottanut oman
omistusasunnon hankintaa lapsesta asti. Tuntuu yhtäaikaa oudolta ja
upealta että tulevaa asuntoa voi oikeasti remontoida mieleisekseen, eikä
minun tarvitse kysellä sen suhteen mielipiteitä ja lupia keneltäkään -
vaikkei mihinkään isompaan remonttiin olekaan näin alkuun varaa, joten
kylppärikin saa kelvata sen värisenä kuin se on ainakin joitain vuosia.
Ensiviikon jälkeen alkaa käytännönjärjestelyjen miettiminen. Nettisopimus pitää jakaa niin että kiinteä netti jää miehen nimiin. Tarvitsen oman kotivakuutuksen. Minun täytyy tehdä sähkösopimus ensimmäistä kertaa eläessäni. Listata taas paikat joihin miun pitää muistaa tehdä osoitteenmuutos. Jatkaa sen miettimistä mitkä tavarat tahdon ottaa mukaani.
Uusi asunto tulee olemaan 34 neliön keittiöllinen yksiö kylppärillä ja vaatehuoneella. Asunto on vanhassa puutalossa, niin pääsee vihdoin pois betonielementtien keskeltä. Pihaahan tuossa ei vielä varsinaisesti ole muuta kuin parkkipaikkana, mutta talo sijaitsee rauhallisen kujan varrella puutaloalueella. Ikkunasta tulee näkymään taas puita. Keittiön tasotkin ovat puuta modernien levyjen sijaan. Keittiön olemassaolo on muutenkin iso plussa, että on Mihailillakin mahdollisuus vetäytyä vähän omaan rauhaan silloin kun kotona on vieraita.
Jännityksestä huolimatta olo on myös huojentunut. Tarjouskilpailu on ohi, eikä se pitkittynyt niinkuin pelkäsin. Asiat menevät eteenpäin.
Ensiviikon jälkeen alkaa käytännönjärjestelyjen miettiminen. Nettisopimus pitää jakaa niin että kiinteä netti jää miehen nimiin. Tarvitsen oman kotivakuutuksen. Minun täytyy tehdä sähkösopimus ensimmäistä kertaa eläessäni. Listata taas paikat joihin miun pitää muistaa tehdä osoitteenmuutos. Jatkaa sen miettimistä mitkä tavarat tahdon ottaa mukaani.
Uusi asunto tulee olemaan 34 neliön keittiöllinen yksiö kylppärillä ja vaatehuoneella. Asunto on vanhassa puutalossa, niin pääsee vihdoin pois betonielementtien keskeltä. Pihaahan tuossa ei vielä varsinaisesti ole muuta kuin parkkipaikkana, mutta talo sijaitsee rauhallisen kujan varrella puutaloalueella. Ikkunasta tulee näkymään taas puita. Keittiön tasotkin ovat puuta modernien levyjen sijaan. Keittiön olemassaolo on muutenkin iso plussa, että on Mihailillakin mahdollisuus vetäytyä vähän omaan rauhaan silloin kun kotona on vieraita.
Jännityksestä huolimatta olo on myös huojentunut. Tarjouskilpailu on ohi, eikä se pitkittynyt niinkuin pelkäsin. Asiat menevät eteenpäin.
lauantai 15. maaliskuuta 2014
UFF:n euronpäivä
Tänään tuli havaittua että olen ehtinyt valmistumisen jälkeen unohtaa monia asioita. Kun töissäkäyvänä on ollut vihdoin varaa ostaa asioita myös uutena, en ole enää uhrannut niin paljoa ajatusta sille, missä määrin se on järkevää ja mitä muita vaihtoehtoja löytyy. Tämä valkeni itselleni tänään UFF:n liikkeessä, jonne lähdin alkuun vain näkemään kaveria.
Vaatehyllyjen välissä puikkelehtiessani muistin tarvitsevani uudet työfarkut. Uutena ostamani polyesterisekoitefarkut eivät ole kestäneet jatkuvaa pesurumbaa edes vuotta; ensin niistä lähti väri ja nyt niissä on myös ensimmäinen reikä. Ennen tuon reiän ilmaantumista kankaan kulumisen seurauksena olin vielä optimistisesti ajatellut saavani noille lisäaikaa pesukonevärin avulla. Sitten ne olisivat olleet taas suht siistit, mutta pesukoneväriinkin on jo täysin turha panostaa siinä vaiheessa, kun kangas on paikoin ohueksi hapertunutta. Mutta ennenkuin olin jaksanut edes vaivautua vaatekaapoille etsimään noille seuraajaa, niitä oli äkkiä edessäni hyllymetreittäin; eri kokoisia ja värisiä perusfarkkuja kaikki euron kappale. Muutamaa paria sovitettuani löysinkin hyvin istuvat perusmustat farkut, joiden kanssa pärjään taas monta kuukautta - farkut kun olivat uutta vastaavassa kunnossa.
Liikkeessä kierrellessäni kuulin monen harmittelevan sitä kuinka jäljellä ei ole enää mitään kivaa; tokihan ne näyttävimmät ja erikoisimmat vaatteet ovat jo hävinneet tasarahapäivien jatkuessa. Farkkujen kaltaista perusvaatetta oli kuitenkin jäljellä yhä paljon ja niitä siinä hypistellässäni tiesin ettei minun ole mitään järkeä edes vilkaista enää vaateliikkeiden suuntaan hankkiessani vaatteita töihin. Jatkuvaan pesuun ja pölyiseen varastoon kun ei todellakaan tarvita mitään fiiniä, ja on jokseenkin tuhlausta maksaa yli 30 euroa vaatekappaleesta, jonka voi löytää ihan yhtä helposti ja vastaavassa kunnossa eurolla kun vain odottaa oikeaa päivää. Vapaa-ajan vaatteet ovat toki asia erikseen, ja niiden suhteen olen edelleen valmis panostamaan vaikka ompelijaan saadakseni mieleiseni hameen.
Entisenä aktiivikirppistelijänä olen jotenkin kokonaan sivuuttanut UFF:n kaltaiset paikat, vaikka niissä tuli opiskelijana ajoittain poikettua. Kirppiksiin verrattuna tuolta on monta kertaa helpompi hakea jotain tiettyä: esimerkiksi noita farkkuja löytyy aina ja tasarahapäivinä hintakin on vakio. Vaatteiden osto kirppikseltä kun on jäänyt itseltäni pitkälti siitä syystä, etten jaksa enää kovinkaan usein kierrellä niillä hypistelemässä tavaroita vain löytääkseni jotain ostettavaa. Mieluummin haen vaatteet jostain, josta tiedän löytäväni ne helposti ja nopeasti silloin kun tarvitsen niitä. Jotenkin valmistuttua vaateliikkeestä vain tuli se vakioratkaisu, ja kirppis jäi lähinnä pokkareiden ja Kermansaven bongailupaikaksi.
Tämänpäiväisen löydön myötä haastan itseni miettimään, mistä muusta pystyisin säästämään helposti tinkimättä kuitenkaan mistään olennaisesta. Pian itselläni alkaa kuitenkin asuntovelallisen arki, ja rahaa tulemaan käytössä vähemmän kuin nyt miehen velattomassa omistusasunnossa asuessa.
Vaatehyllyjen välissä puikkelehtiessani muistin tarvitsevani uudet työfarkut. Uutena ostamani polyesterisekoitefarkut eivät ole kestäneet jatkuvaa pesurumbaa edes vuotta; ensin niistä lähti väri ja nyt niissä on myös ensimmäinen reikä. Ennen tuon reiän ilmaantumista kankaan kulumisen seurauksena olin vielä optimistisesti ajatellut saavani noille lisäaikaa pesukonevärin avulla. Sitten ne olisivat olleet taas suht siistit, mutta pesukoneväriinkin on jo täysin turha panostaa siinä vaiheessa, kun kangas on paikoin ohueksi hapertunutta. Mutta ennenkuin olin jaksanut edes vaivautua vaatekaapoille etsimään noille seuraajaa, niitä oli äkkiä edessäni hyllymetreittäin; eri kokoisia ja värisiä perusfarkkuja kaikki euron kappale. Muutamaa paria sovitettuani löysinkin hyvin istuvat perusmustat farkut, joiden kanssa pärjään taas monta kuukautta - farkut kun olivat uutta vastaavassa kunnossa.
Liikkeessä kierrellessäni kuulin monen harmittelevan sitä kuinka jäljellä ei ole enää mitään kivaa; tokihan ne näyttävimmät ja erikoisimmat vaatteet ovat jo hävinneet tasarahapäivien jatkuessa. Farkkujen kaltaista perusvaatetta oli kuitenkin jäljellä yhä paljon ja niitä siinä hypistellässäni tiesin ettei minun ole mitään järkeä edes vilkaista enää vaateliikkeiden suuntaan hankkiessani vaatteita töihin. Jatkuvaan pesuun ja pölyiseen varastoon kun ei todellakaan tarvita mitään fiiniä, ja on jokseenkin tuhlausta maksaa yli 30 euroa vaatekappaleesta, jonka voi löytää ihan yhtä helposti ja vastaavassa kunnossa eurolla kun vain odottaa oikeaa päivää. Vapaa-ajan vaatteet ovat toki asia erikseen, ja niiden suhteen olen edelleen valmis panostamaan vaikka ompelijaan saadakseni mieleiseni hameen.
Entisenä aktiivikirppistelijänä olen jotenkin kokonaan sivuuttanut UFF:n kaltaiset paikat, vaikka niissä tuli opiskelijana ajoittain poikettua. Kirppiksiin verrattuna tuolta on monta kertaa helpompi hakea jotain tiettyä: esimerkiksi noita farkkuja löytyy aina ja tasarahapäivinä hintakin on vakio. Vaatteiden osto kirppikseltä kun on jäänyt itseltäni pitkälti siitä syystä, etten jaksa enää kovinkaan usein kierrellä niillä hypistelemässä tavaroita vain löytääkseni jotain ostettavaa. Mieluummin haen vaatteet jostain, josta tiedän löytäväni ne helposti ja nopeasti silloin kun tarvitsen niitä. Jotenkin valmistuttua vaateliikkeestä vain tuli se vakioratkaisu, ja kirppis jäi lähinnä pokkareiden ja Kermansaven bongailupaikaksi.
Tämänpäiväisen löydön myötä haastan itseni miettimään, mistä muusta pystyisin säästämään helposti tinkimättä kuitenkaan mistään olennaisesta. Pian itselläni alkaa kuitenkin asuntovelallisen arki, ja rahaa tulemaan käytössä vähemmän kuin nyt miehen velattomassa omistusasunnossa asuessa.
Muutosta ilmassa
Molemmat blogini ovat olleet nyt melko hiljaisia, kun arjessa on tapahtunut asioita joita en ole halunnut heti omalla nimelläni nettiin päivittää. Tiedän kuitenkin muutamien tuttujeni tätäkin blogia lukevan, joten halusin selvitellä asioita ensin vähän pidemmälle ennen niistä kertomista. Nyt tilanne on kuitenkin se, että viimekertainen kirppistely johtui osin nimenomaan ajatuksesta yksiöön mahtumisesta. Se yksiö kun on nyt konkretisoitumassa. Minulle ja avopuolisolle on tulossa ero, ja minä katselen nyt itselleni, skunkille ja kolmelle rotista uutta asuntoa.
Keskusteluja asian tiimoilta on käyty nyt pari kuukautta ja varsinainen rumba pyörähti käyntiin influenssasta toivuttua. Yhden keskustelun päätteeksi tulin vilkaisseeksi etuovi.comista asuntoja, ja löysinkin sieltä pari mieleistä. Kun pankin lainalaskuri vielä lupaili haaveen olevan ehkä toteutettavissa, aloin laitella esittelypyyntöjä ja lainahakemusta. Nyt ollaankin sitten pisteessä, että lainalupaus on saatu ja käyn tarjouskauppaa suosikkikohteestani - ja voin sanoa että se jännittää ihan pirusti. Mikäli kaikki menee toivotusti, voin olla asunnonomistaja hyvinkin lähiaikoina.
Avomiehen kanssa välit ovat edelleen kunnossa ja ystävinä pysytään toivottavasti eron jälkeenkin. Hän jää asumaan tähän nykyiseen asuntoon, ja sen myötä on hyvin selvää kumpi sen ostamamme valtavan sohvan ja videotykin saa. Siinä missä miehelle jää pohdittavaksi miten hän kaiken tämän tilan täyttää, itse käy omaisuuttaan entistä kriittisemmin läpi. Viimeksi asian tiimoilta tuli karsittua elokuvat, musiikit, kirjat ja pokkarit niin että ne mahtuvat kaikki kirjakaruselliin. Lähtijöissä oli hyvin paljon etenkin elokuvia, koska en aio alkuun hankkia televisiota ja dvd-soitinta ollenkaan, eikä tietokoneessanikaan ole dvd-asemaa. Tärkeimmät, kuten Disney-klassikot, saavat silti jäädä. Osa poistetuista menee myyntiin, ja osa siirtyy pitkäaikaislainaan siskon ja äidin luokse, niin että ovat sitten muiden käytettävissä varastossa lojumisen sijaan.
Samalla tulee laadittua ostoslistaa tarvittavista hankinnoista. Äiti jo huolestui onko meillä enää edes mitään jaettavaa tavarankarsimisrumban tiimoilta, mutta valtaosa tulevista hankinnoista tulee siitä huolimatta keskittymään asioihin joita harvassa taloudessa on kai muutenkaan kahta; näillä näkymin kun tulen tarvitsemaan muun muassa imurin, keittiönpöydän ja mikroaaltouunin. Sen sijaan eniten karsittujen tavararyhmien (kirjat, vaatteet, elokuvat, lehdet, eläintarvikkeet, kengät...) kriittinen tarkastelu jatkuu yhä. Tavoitteena kun olisi, että kaikki säilytykseen valitut tavarat mahtuvat sisälle asuntoon, mikäli saan vaatehuoneellisen yksiön. Jotenkin tämän karsimisrumban myötä kun ahdistaa jo ajatus, ettei yli 30 neliötä olisi muka riittävästi tilaa yhdelle. Tietenkään asuntoa ei voi myöskään pakata liian täyteen tavaraa, että sinne saa järjestettyä kylliksi tilaa myös lemmikeille - Mihailin kohdalla tosin lisätilaa tulee myös lenkkeilyn kautta keväästä syksyyn, ja talvella poika viettää muutenkin enemmän aikaa nukkumalla.
Uuden luvun alku siis lähestyy, monellakin tavalla. Joudun opettelemaan uudestaan kokkaamaankin - mies jo opetti miulle eilen yhden erittäin helpon ja nopean reseptin, ettei tarvitse heti pakastepitsoihin sortua. Saavutetuista ruokavalionmuutoksista kun olisi tarkoitus pitää kiinni myös jatkossa.
Keskusteluja asian tiimoilta on käyty nyt pari kuukautta ja varsinainen rumba pyörähti käyntiin influenssasta toivuttua. Yhden keskustelun päätteeksi tulin vilkaisseeksi etuovi.comista asuntoja, ja löysinkin sieltä pari mieleistä. Kun pankin lainalaskuri vielä lupaili haaveen olevan ehkä toteutettavissa, aloin laitella esittelypyyntöjä ja lainahakemusta. Nyt ollaankin sitten pisteessä, että lainalupaus on saatu ja käyn tarjouskauppaa suosikkikohteestani - ja voin sanoa että se jännittää ihan pirusti. Mikäli kaikki menee toivotusti, voin olla asunnonomistaja hyvinkin lähiaikoina.
Avomiehen kanssa välit ovat edelleen kunnossa ja ystävinä pysytään toivottavasti eron jälkeenkin. Hän jää asumaan tähän nykyiseen asuntoon, ja sen myötä on hyvin selvää kumpi sen ostamamme valtavan sohvan ja videotykin saa. Siinä missä miehelle jää pohdittavaksi miten hän kaiken tämän tilan täyttää, itse käy omaisuuttaan entistä kriittisemmin läpi. Viimeksi asian tiimoilta tuli karsittua elokuvat, musiikit, kirjat ja pokkarit niin että ne mahtuvat kaikki kirjakaruselliin. Lähtijöissä oli hyvin paljon etenkin elokuvia, koska en aio alkuun hankkia televisiota ja dvd-soitinta ollenkaan, eikä tietokoneessanikaan ole dvd-asemaa. Tärkeimmät, kuten Disney-klassikot, saavat silti jäädä. Osa poistetuista menee myyntiin, ja osa siirtyy pitkäaikaislainaan siskon ja äidin luokse, niin että ovat sitten muiden käytettävissä varastossa lojumisen sijaan.
Samalla tulee laadittua ostoslistaa tarvittavista hankinnoista. Äiti jo huolestui onko meillä enää edes mitään jaettavaa tavarankarsimisrumban tiimoilta, mutta valtaosa tulevista hankinnoista tulee siitä huolimatta keskittymään asioihin joita harvassa taloudessa on kai muutenkaan kahta; näillä näkymin kun tulen tarvitsemaan muun muassa imurin, keittiönpöydän ja mikroaaltouunin. Sen sijaan eniten karsittujen tavararyhmien (kirjat, vaatteet, elokuvat, lehdet, eläintarvikkeet, kengät...) kriittinen tarkastelu jatkuu yhä. Tavoitteena kun olisi, että kaikki säilytykseen valitut tavarat mahtuvat sisälle asuntoon, mikäli saan vaatehuoneellisen yksiön. Jotenkin tämän karsimisrumban myötä kun ahdistaa jo ajatus, ettei yli 30 neliötä olisi muka riittävästi tilaa yhdelle. Tietenkään asuntoa ei voi myöskään pakata liian täyteen tavaraa, että sinne saa järjestettyä kylliksi tilaa myös lemmikeille - Mihailin kohdalla tosin lisätilaa tulee myös lenkkeilyn kautta keväästä syksyyn, ja talvella poika viettää muutenkin enemmän aikaa nukkumalla.
Uuden luvun alku siis lähestyy, monellakin tavalla. Joudun opettelemaan uudestaan kokkaamaankin - mies jo opetti miulle eilen yhden erittäin helpon ja nopean reseptin, ettei tarvitse heti pakastepitsoihin sortua. Saavutetuista ruokavalionmuutoksista kun olisi tarkoitus pitää kiinni myös jatkossa.
perjantai 28. helmikuuta 2014
Puheterapiaa, koomailua ja kirppistelyä
Ensimmäinen puheterapiakerta aikuisiällä on itselläni nyt takanapäin. Aika siirtyi lopulta viikolla eteenpäin aiotusta, eli tapasin puheterapeutin ensimmäistä kertaa 20. päivä. Kyseinen puheterapeutti työskentelee puheterapiakeskuksessa, joka on vain korttelin päässä meiltä kotoa, eli lähtemisen kynnystä on vaikea saada tästä enää pienemmäksi - etenkin kun näin aikuisiällä viikottaiset tapaamiset eivät ole kuulemma enää tarpeen, kun aikuisten voi paremmin olettaa harjoittelevan itsenäisemmin.
Puheterapiaan lähteminen jännitti itseäni alkuun kovasti, mutta jännitys haihtui kohtuu nopeasti paikanpäälle päästyä. Ladau ei pitänyt minua suinkaan toivottomana tapauksena, ja näki hyvin mahdollisena että se r-kirjain sieltä vielä löytyy. Itselläni isona vahvuutena kun on kuulemma vahva d - d kun ääntyy samalla paikalla r:n kanssa. Kieleni on puolestaan ihan liian kankea, eli näin alkajaisiksi minulle määrättiin d-sarjojen ohella kotitreeniksi kielijumppaa kielen joustavuuden lisäämiseksi. D-sarjoilla pitäisi puolestaan saada kieli hakeutumaan helpommin ylös. Eli kuten joku epäilikin; lähtöasetelmat ovat varsin samat mitä ne olivat puheterapiassa ollessani lapsi. Aikuisuus ei ole tuonut muassaan mitään taikasauvaa jolla puhetta voisi tieteen ja valistuksen myötä ohjata nopeasti toivottuun suuntaan, vaan kyseessä on lihas jota on treenattava ja saatava se tekemään asioita joihin sen ei ole koskaan aiemmin täytynyt taipua. Eli nyt mennään sitten Don-don-don-doneilla ja muilla.
...tai pitäisi mennä. Ohje oli hyvin simppeli; 10-15 minuuttia treeniä päivässä pitäisi riittää. Siihenkin on kuitenkin ollut viime päivinä vaikea päästä. Oloni lähti heikkenemään tiistain ja keskiviikon välisenä yönä, mutta keskiviikon vedin vielä fiksusti töissä Finrexin turvin. Lopputulemana keskiviikkona töistä päästessä kuumetta oli jo 38,1 astetta lääkityksestä huolimatta ja en ole sen jälkeen noussut sängystä muualle kuin työterveyteen ja kylpyhuoneeseen. Keskiviikkona illalla ja eilen jo pään pitäminen pystyssä edes syömisen ajan oli tuskaa, tänään uskaltautui jo kokeilemaan bloggausta kone sängyssä pää tuettuna tyynyillä aavistuksen pystympään. Osittain siksi että kahden päivän jälkeen alkoi kaivata jo hiljalleen muutakin tekemistä kuin nukkumista ja lukemista - liikkuvaa kuvaakaan kun ei ole oikein jaksanut seurata, saati raahautua sohvalle asti. Ärrän treenaaminenkin on sitten kummasti jäänyt, kun kurkku on kipeä, nenä tukossa ja puhuminen ja ajoittain muutenkin vaivalloista. Influenssa A siis iski kunnolla ja nosti kuumeen kerralla lähes neljäänkymmeneen. Töihin pitäisi sentään pystyä maanantaina palaamaan, kun jatkaa vuodelepoa vielä pari päivää Tamifluun ja Buranan seurassa.
Eli nyt on ollut pakko sitten hidastaa ja kunnolla. Ensin perumalla peli-ilta ajatellen että yhden illan lepäilyllä en joutuisi jäämään loppuviikoksi pois töistä. Sitten hakemalla sairaslomaa loppuviikoksi ja perumalla osallistuminen tämäniltaiseen leffailtaan. Ja lopulta hyväksymällä vielä sekin, ettei minusta ole lähtijäksi myöskään kaverin huomisiin valmistujaisiin. Sitä on nyt sänky, kuumaa mehua ja pino luettavaa, ja näillä mennään. Ja toivottavasti näiden myötä olo tästä vielä kohenisi eikä tauti suotta pitkittyisi.
Edellä mainittu asetti tietenkin pienehkön haitan myös kirppistelylle. Olin nimittäin saanut joitain viikkoja sitten aikaiseksi varata tämän vuoden ensimmäisen pöydän, ja tietenkin myyntiaika alkoi juuri tänään. Hetken asiaa harkittuani puhuin miehen viemään tavarat puolestani. Pöytä kun oli kuitenkin jo valmiiksi maksettu ja tavarat olivat jo valmiiksi kasseissa; ne piti vain hinnoitella. Se tehtiin sitten yhdessä eilen. Mies näytti tavaran kerrallaan, ja mie kuiskin hintoja tyynyjen keskeltä. Ei kieltämättä ihan yhtä mukavaa kuin kirppisvalmistelu yleensä. Mutta nyt tavarat ovat pöydällä, ja alkuviikosta pääsee toivottavasti jo itse vähän järjestämään pöytää ja viemään muutamia lisäyksiä. Ja eipähän tullut sorruttua tänään herätteisiin kun ei päässyt muiden pöytiä kiertämään ;) ...joskin olisihan sitä kauhean kiva pystyä kävelemään kunnolla edes keittiöön.
Puheterapiaan lähteminen jännitti itseäni alkuun kovasti, mutta jännitys haihtui kohtuu nopeasti paikanpäälle päästyä. Ladau ei pitänyt minua suinkaan toivottomana tapauksena, ja näki hyvin mahdollisena että se r-kirjain sieltä vielä löytyy. Itselläni isona vahvuutena kun on kuulemma vahva d - d kun ääntyy samalla paikalla r:n kanssa. Kieleni on puolestaan ihan liian kankea, eli näin alkajaisiksi minulle määrättiin d-sarjojen ohella kotitreeniksi kielijumppaa kielen joustavuuden lisäämiseksi. D-sarjoilla pitäisi puolestaan saada kieli hakeutumaan helpommin ylös. Eli kuten joku epäilikin; lähtöasetelmat ovat varsin samat mitä ne olivat puheterapiassa ollessani lapsi. Aikuisuus ei ole tuonut muassaan mitään taikasauvaa jolla puhetta voisi tieteen ja valistuksen myötä ohjata nopeasti toivottuun suuntaan, vaan kyseessä on lihas jota on treenattava ja saatava se tekemään asioita joihin sen ei ole koskaan aiemmin täytynyt taipua. Eli nyt mennään sitten Don-don-don-doneilla ja muilla.
...tai pitäisi mennä. Ohje oli hyvin simppeli; 10-15 minuuttia treeniä päivässä pitäisi riittää. Siihenkin on kuitenkin ollut viime päivinä vaikea päästä. Oloni lähti heikkenemään tiistain ja keskiviikon välisenä yönä, mutta keskiviikon vedin vielä fiksusti töissä Finrexin turvin. Lopputulemana keskiviikkona töistä päästessä kuumetta oli jo 38,1 astetta lääkityksestä huolimatta ja en ole sen jälkeen noussut sängystä muualle kuin työterveyteen ja kylpyhuoneeseen. Keskiviikkona illalla ja eilen jo pään pitäminen pystyssä edes syömisen ajan oli tuskaa, tänään uskaltautui jo kokeilemaan bloggausta kone sängyssä pää tuettuna tyynyillä aavistuksen pystympään. Osittain siksi että kahden päivän jälkeen alkoi kaivata jo hiljalleen muutakin tekemistä kuin nukkumista ja lukemista - liikkuvaa kuvaakaan kun ei ole oikein jaksanut seurata, saati raahautua sohvalle asti. Ärrän treenaaminenkin on sitten kummasti jäänyt, kun kurkku on kipeä, nenä tukossa ja puhuminen ja ajoittain muutenkin vaivalloista. Influenssa A siis iski kunnolla ja nosti kuumeen kerralla lähes neljäänkymmeneen. Töihin pitäisi sentään pystyä maanantaina palaamaan, kun jatkaa vuodelepoa vielä pari päivää Tamifluun ja Buranan seurassa.
Eli nyt on ollut pakko sitten hidastaa ja kunnolla. Ensin perumalla peli-ilta ajatellen että yhden illan lepäilyllä en joutuisi jäämään loppuviikoksi pois töistä. Sitten hakemalla sairaslomaa loppuviikoksi ja perumalla osallistuminen tämäniltaiseen leffailtaan. Ja lopulta hyväksymällä vielä sekin, ettei minusta ole lähtijäksi myöskään kaverin huomisiin valmistujaisiin. Sitä on nyt sänky, kuumaa mehua ja pino luettavaa, ja näillä mennään. Ja toivottavasti näiden myötä olo tästä vielä kohenisi eikä tauti suotta pitkittyisi.
Edellä mainittu asetti tietenkin pienehkön haitan myös kirppistelylle. Olin nimittäin saanut joitain viikkoja sitten aikaiseksi varata tämän vuoden ensimmäisen pöydän, ja tietenkin myyntiaika alkoi juuri tänään. Hetken asiaa harkittuani puhuin miehen viemään tavarat puolestani. Pöytä kun oli kuitenkin jo valmiiksi maksettu ja tavarat olivat jo valmiiksi kasseissa; ne piti vain hinnoitella. Se tehtiin sitten yhdessä eilen. Mies näytti tavaran kerrallaan, ja mie kuiskin hintoja tyynyjen keskeltä. Ei kieltämättä ihan yhtä mukavaa kuin kirppisvalmistelu yleensä. Mutta nyt tavarat ovat pöydällä, ja alkuviikosta pääsee toivottavasti jo itse vähän järjestämään pöytää ja viemään muutamia lisäyksiä. Ja eipähän tullut sorruttua tänään herätteisiin kun ei päässyt muiden pöytiä kiertämään ;) ...joskin olisihan sitä kauhean kiva pystyä kävelemään kunnolla edes keittiöön.
sunnuntai 9. helmikuuta 2014
Asunnon tavaramäärä: keittiö
Sain vihdoinkin otettua itseäni niskasta kiinni ja käytyä läpi viimeisen asunnon sisällä olevista tiloista. Nyt on siis keittiökin laskettuna. Yksittäisiä tavararyhmiä keittiöstä löytyi selvästi enemmän kuin mistään muualta päin asuntoa; siinä missä kaikille muille huoneille riitti yksi ruutuvihon sivu, tuli keittiön listasta kaksisivuinen (3 kaistaa per sivu). Se lieneekin suurin syy sille, miksi keittiön laskemista on tullut lykättyä ja koko laskenhomma on seissyt. Silti keittiöstä tuntuu olevan vaikea karsia mitään, sillä ne mitä minä olisin sieltä valmis karsimaan ovat miehellä käytössä ja päinvastoin. Keittiössä meillä on myös eniten tavaroita jotka on hankittu vieraita ajatellen; etenkin laseja, mukeja ja leipälautasia kun tarvitaan usein lähemmäs kymmenelle hengelle.
Listaa kirjoitettaessa alkoi myös miettiä, tarvitsemmeko todella sekä monitoimikoneen, sauvasekoittimen että sähkövatkaimen, vai tulisimmeko mahdollisesti toimeen ilman sähkövatkainta, joka on jäänyt noista vähimmälle käytölle. Sitä on kuitenkin tottunut käyttämään joissakin hommissa, kuten perunamuusin teossa. Kuitenkin leivonnassa käytän selvästi useammin monitoimikonetta, ja mies ruuanlaitossa sauvasekoitinta. Kahvinkeittimelle puolestaan voisi koettaa raivata tilan jostain kaapista tasopaikan sijaan, sillä nykyisellään se saattaa lojua viikkoja käyttämättömänä.
Keittiöstä löytyi kaikenkaikkiaan siis 545 tavaraa, joista muodostui seuraavanlainen lista:
kaappi 1:
20 muovirasiaa (pakastukseen, eväille...)
6 jäätelökulhoa
1 jääpalakenno
1 vesikarahvi
1 keraaminen mehukannu
taso 1:
1 kahvinkeitin (vieraskäytössä...)
1 vedenkeitin
1 SodaStream
1 talouspaperiteline
1 metallinen kahvipurkki (jossa neuloja, lankoja, nappeja yms.)
1 huhmare
1 emalikattila (jossa tulitikut ja sytytin)
1 iso paistokasari
1 parilapannu
2 lasipulloa
2 tiskiharjaa
1 iso puinen leikkuulauta
1 pullonavaaja
1 kastelukannu
1 monitoimikone
1 astiapyyhe
1 pippurimylly
1 suolamylly
kaappi 2:
12 pientä Kartio-lasia
6 isoa Kartio-lasia
14 Muumi-mukia
2 Taikamukia
2 aamiaissettiä
4 syvää lautasta
4 matalaa lautasta
kaappi 3:
2 keraamista raastinta
11 leipälautasta
3 pientä kulhoa
1 kermakko/kastikekannu
5 minikulhoa
1 teesihvilä
2 metallista teepurkkia
kaappi 4:
3 pkt vaihtolamppuja
2 kukkien kastelupiikkiä
2 pkt vaihtosulakkeita
2 taskulamppua
1 lämpötila-/kosteusmittari
4 kpl jatkojohtoja
4 kpl ajastimia
2 kpl pistorasian jakokappaleita
2 muovikoria
1 astiakaappi, jossa vitriinikaapeissa:
6 pikkukulhoa
6 pikku kuppia
1 kannu
1 saviruukku (esim. karkeille, sipseille...)
6 kahvikuppia
6 tassia
1 kuohuviinilasi + 1 pikkupullo (18-vuotislahja ystävältä)
7 syvää lautasta
7 matalaa lautasta
1 tinakynttelikkö
1 tinakulho
1 tinakannu
1 teekannu
6 teemukia
6 tassia
1 sokerikko
1 kermakko
1 puinen norsu
1 Mariskooli
2 saviastiaa
välikössä:
12 isoa Ikea-lasia
1 orkidea
2 Muumipurkkia
1 pöytäliina
alalaatikoissa/kaapeissa:
2 astiapyyhettä
4 leipäkoriliinaa
3 leivontaliinaa
2 syömäpuikot
4 syöpuikkopidikettä
1 pkt kertakäyttölautasia
1 pkt kertakäyttömukeja
1 pkt kertakäyttölusikoita
1 pkt kertakäyttöveitsiä
2 vanhaa esiliinaa
1 pkt sellofaania
2 maljakkoa
1 SodaStream -vaihtokaasupullo
3 SodaStream -pulloa
1 kynttilä
figumaastoja + aineksia niihin...
2 taittotuolia
1 keittiötikas
2 viherkasvia ruukkuineen
2 lasipulloa
3 tuikkumaljaa
1 verkot
1 pimennysverho
1 kattolamppu
1 pelikirstu, jossa
23 pikkupeliä/pelien lisäosaa
taso 2:
1 hedelmäkulho
5 kynttilää
1 palapeili (kynttilöiden alla)
1 puualusta
laatikko 1:
2 desilitramittaa
6 isompaa pikkuhaarukkaa
6 pienempää pikkuhaarukkaa
6 pikkuveistä
3 kakkulapiota
1 paistomittari
1 taikinakoukut (sähkövatkaimeen)
1 vatkaimet (sähkövatkaimeen)
1 salaattiottimet
1 nuolija
1 kuorimaveitsi
1 kauha
2 vispilää
laatikko 2:
1 pkt kelmua
1 pkt alumiinifoliota
1 pkt leivinpaperia
4 pkt muffinssi-/pullavuokia
2 pkt pillejä
2 pkt pakastuspusseja
1 pkt puisia grillivartaita
1 pkt serviettejä
1 pkt paistopusseja
1 pkt kakunaluspapereita
1 pkt minigrip-pusseja
laatikko 3:
1 sauvasekoitin
2 sauvasekoittimen kulhoa
1 sauvasekoittimen vatkainosa
1 lihanuija
1 survosnuija
1 digitaalivaaka
1 metalliraastin
1 suppilo
1 3dl mittakannu
1 sokerilämpömittari
1 kaulin
1 sähkövatkain
1 kastikekauha
laatikko 4:
1 monitoimikoneen vihannesleikkuri
1 taikinakoukku (monitoimikoneeseen)
1 vatkain (monitoimikoneeseen)
1 pirtelökannu (monitoimikoneeseen)
2 pannunalusta
2 muovikoria
2 pursotinpussia
7 tyllaa
8 piparimuottia
laatikko 5:
11 lasipurkkia (jauhoille, pastalle yms.)
2 muovikoria
1 muovipurkki
laatikko 6:
2 muovilastaa
1 puulasta
1 puuhaarukka
1 kauha
1 spagettikauha
8 haarukkaa
9 veistä
2 voiveistä
7 isoa lusikkaa
6 jälkiruokalusikkaa
6 teelusikkaa
7 kahvilusikkaa
6 pitkää jälkiruokalusikkaa
1 kuorimaveitsi
2 pikkuveistä
3 isoa veistä
1 veitsenteroitin
1 valkosipulipuristin
1 juustöhöylä
1 jäätelökauha
3 pullasutia
1 teepallo
5 metallivarrasta
1 korkkiruuvi
1 liedenpuhdistin
2 sakset
1 yrttisakset
2 purkinavaajaa
1 kahvimitta
1 emännänveitsi
1 purkinavausapu hillopurkeille
alakaappi 1:
16 ruuanlaitto-/leivontakirjaa
2 kylmäkassia
1 käyttöohjekansio
alakaappi 2:
1 induktiosovitin
1 kuivakakkuvuoka
2 pikkukasaria
2 pientä uunivuokaa
1 höyrytyskori
1 kakkuteline
2 pitkulaista kakkuvuokaa
2 erikokoista irtopohjavuokaa
2 leipävuokaa
2 termosmukia
3 pyöreää uunivuokaa (toimivat myös leivonta-, sipsi- yms. kulhoina)
1 kannellinen keraaminen pyöreä vuoka
1 metallikulho
1 siivilä
1 lävikkö
2 isoa kattilaa
1 metallinen pieni neliövuoka
1 halloween-kakkumuotti
2 isoa lasikulhoa (spseille, boolille yms.)
1 iso metallinen uunivuoka
2 eri kokoista piirakkavuokaa
1 kalavuoka (toimii myös usein tarjoiluastiana, samoin kuin piirakkavuuat)
2 leikkuulautaa
1 lasagnevuoka
alakaappi 3:
4 kangaskassia
1 suihkepullo
1 kasvilannoite
1 keittiöspray
1 tiskiaine
1 konetiskiaine
1 pkt ihmesieniä
Keittiön jälkeen mennään siis luvussa 2304, kun lukuun otetaan huomioon myös kaikki jo lasketut joulutavarat. Toki pientä heittoa todelliseen tilanteeseen voi jo olla, sillä en ole muistanut vähentää luvusta kaikkia asunnosta tehtyjä poistoja tai lisätä uusia hankintoja. Mutta koska mitään massiivista raivausta ei ole nyt tehty, eiköhän lukua voi pitää melko kuvaavana. Laskemattomia tiloja löytyy vielä parvekkeelta, kellarista ja vintiltä, näistä vintistä voi kyllä tulla samanlainen ikuisuusprojekti kuin keittiön laskemisesta.
Listaa kirjoitettaessa alkoi myös miettiä, tarvitsemmeko todella sekä monitoimikoneen, sauvasekoittimen että sähkövatkaimen, vai tulisimmeko mahdollisesti toimeen ilman sähkövatkainta, joka on jäänyt noista vähimmälle käytölle. Sitä on kuitenkin tottunut käyttämään joissakin hommissa, kuten perunamuusin teossa. Kuitenkin leivonnassa käytän selvästi useammin monitoimikonetta, ja mies ruuanlaitossa sauvasekoitinta. Kahvinkeittimelle puolestaan voisi koettaa raivata tilan jostain kaapista tasopaikan sijaan, sillä nykyisellään se saattaa lojua viikkoja käyttämättömänä.
Keittiöstä löytyi kaikenkaikkiaan siis 545 tavaraa, joista muodostui seuraavanlainen lista:
kaappi 1:
20 muovirasiaa (pakastukseen, eväille...)
6 jäätelökulhoa
1 jääpalakenno
1 vesikarahvi
1 keraaminen mehukannu
taso 1:
1 kahvinkeitin (vieraskäytössä...)
1 vedenkeitin
1 SodaStream
1 talouspaperiteline
1 metallinen kahvipurkki (jossa neuloja, lankoja, nappeja yms.)
1 huhmare
1 emalikattila (jossa tulitikut ja sytytin)
1 iso paistokasari
1 parilapannu
2 lasipulloa
2 tiskiharjaa
1 iso puinen leikkuulauta
1 pullonavaaja
1 kastelukannu
1 monitoimikone
1 astiapyyhe
1 pippurimylly
1 suolamylly
kaappi 2:
12 pientä Kartio-lasia
6 isoa Kartio-lasia
14 Muumi-mukia
2 Taikamukia
2 aamiaissettiä
4 syvää lautasta
4 matalaa lautasta
kaappi 3:
2 keraamista raastinta
11 leipälautasta
3 pientä kulhoa
1 kermakko/kastikekannu
5 minikulhoa
1 teesihvilä
2 metallista teepurkkia
kaappi 4:
3 pkt vaihtolamppuja
2 kukkien kastelupiikkiä
2 pkt vaihtosulakkeita
2 taskulamppua
1 lämpötila-/kosteusmittari
4 kpl jatkojohtoja
4 kpl ajastimia
2 kpl pistorasian jakokappaleita
2 muovikoria
1 astiakaappi, jossa vitriinikaapeissa:
6 pikkukulhoa
6 pikku kuppia
1 kannu
1 saviruukku (esim. karkeille, sipseille...)
6 kahvikuppia
6 tassia
1 kuohuviinilasi + 1 pikkupullo (18-vuotislahja ystävältä)
7 syvää lautasta
7 matalaa lautasta
1 tinakynttelikkö
1 tinakulho
1 tinakannu
1 teekannu
6 teemukia
6 tassia
1 sokerikko
1 kermakko
1 puinen norsu
1 Mariskooli
2 saviastiaa
välikössä:
12 isoa Ikea-lasia
1 orkidea
2 Muumipurkkia
1 pöytäliina
alalaatikoissa/kaapeissa:
2 astiapyyhettä
4 leipäkoriliinaa
3 leivontaliinaa
2 syömäpuikot
4 syöpuikkopidikettä
1 pkt kertakäyttölautasia
1 pkt kertakäyttömukeja
1 pkt kertakäyttölusikoita
1 pkt kertakäyttöveitsiä
2 vanhaa esiliinaa
1 pkt sellofaania
2 maljakkoa
1 SodaStream -vaihtokaasupullo
3 SodaStream -pulloa
1 kynttilä
figumaastoja + aineksia niihin...
2 taittotuolia
1 keittiötikas
2 viherkasvia ruukkuineen
2 lasipulloa
3 tuikkumaljaa
1 verkot
1 pimennysverho
1 kattolamppu
1 pelikirstu, jossa
23 pikkupeliä/pelien lisäosaa
taso 2:
1 hedelmäkulho
5 kynttilää
1 palapeili (kynttilöiden alla)
1 puualusta
laatikko 1:
2 desilitramittaa
6 isompaa pikkuhaarukkaa
6 pienempää pikkuhaarukkaa
6 pikkuveistä
3 kakkulapiota
1 paistomittari
1 taikinakoukut (sähkövatkaimeen)
1 vatkaimet (sähkövatkaimeen)
1 salaattiottimet
1 nuolija
1 kuorimaveitsi
1 kauha
2 vispilää
laatikko 2:
1 pkt kelmua
1 pkt alumiinifoliota
1 pkt leivinpaperia
4 pkt muffinssi-/pullavuokia
2 pkt pillejä
2 pkt pakastuspusseja
1 pkt puisia grillivartaita
1 pkt serviettejä
1 pkt paistopusseja
1 pkt kakunaluspapereita
1 pkt minigrip-pusseja
laatikko 3:
1 sauvasekoitin
2 sauvasekoittimen kulhoa
1 sauvasekoittimen vatkainosa
1 lihanuija
1 survosnuija
1 digitaalivaaka
1 metalliraastin
1 suppilo
1 3dl mittakannu
1 sokerilämpömittari
1 kaulin
1 sähkövatkain
1 kastikekauha
laatikko 4:
1 monitoimikoneen vihannesleikkuri
1 taikinakoukku (monitoimikoneeseen)
1 vatkain (monitoimikoneeseen)
1 pirtelökannu (monitoimikoneeseen)
2 pannunalusta
2 muovikoria
2 pursotinpussia
7 tyllaa
8 piparimuottia
laatikko 5:
11 lasipurkkia (jauhoille, pastalle yms.)
2 muovikoria
1 muovipurkki
laatikko 6:
2 muovilastaa
1 puulasta
1 puuhaarukka
1 kauha
1 spagettikauha
8 haarukkaa
9 veistä
2 voiveistä
7 isoa lusikkaa
6 jälkiruokalusikkaa
6 teelusikkaa
7 kahvilusikkaa
6 pitkää jälkiruokalusikkaa
1 kuorimaveitsi
2 pikkuveistä
3 isoa veistä
1 veitsenteroitin
1 valkosipulipuristin
1 juustöhöylä
1 jäätelökauha
3 pullasutia
1 teepallo
5 metallivarrasta
1 korkkiruuvi
1 liedenpuhdistin
2 sakset
1 yrttisakset
2 purkinavaajaa
1 kahvimitta
1 emännänveitsi
1 purkinavausapu hillopurkeille
alakaappi 1:
16 ruuanlaitto-/leivontakirjaa
2 kylmäkassia
1 käyttöohjekansio
alakaappi 2:
1 induktiosovitin
1 kuivakakkuvuoka
2 pikkukasaria
2 pientä uunivuokaa
1 höyrytyskori
1 kakkuteline
2 pitkulaista kakkuvuokaa
2 erikokoista irtopohjavuokaa
2 leipävuokaa
2 termosmukia
3 pyöreää uunivuokaa (toimivat myös leivonta-, sipsi- yms. kulhoina)
1 kannellinen keraaminen pyöreä vuoka
1 metallikulho
1 siivilä
1 lävikkö
2 isoa kattilaa
1 metallinen pieni neliövuoka
1 halloween-kakkumuotti
2 isoa lasikulhoa (spseille, boolille yms.)
1 iso metallinen uunivuoka
2 eri kokoista piirakkavuokaa
1 kalavuoka (toimii myös usein tarjoiluastiana, samoin kuin piirakkavuuat)
2 leikkuulautaa
1 lasagnevuoka
alakaappi 3:
4 kangaskassia
1 suihkepullo
1 kasvilannoite
1 keittiöspray
1 tiskiaine
1 konetiskiaine
1 pkt ihmesieniä
Keittiön jälkeen mennään siis luvussa 2304, kun lukuun otetaan huomioon myös kaikki jo lasketut joulutavarat. Toki pientä heittoa todelliseen tilanteeseen voi jo olla, sillä en ole muistanut vähentää luvusta kaikkia asunnosta tehtyjä poistoja tai lisätä uusia hankintoja. Mutta koska mitään massiivista raivausta ei ole nyt tehty, eiköhän lukua voi pitää melko kuvaavana. Laskemattomia tiloja löytyy vielä parvekkeelta, kellarista ja vintiltä, näistä vintistä voi kyllä tulla samanlainen ikuisuusprojekti kuin keittiön laskemisesta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)