lauantai 5. tammikuuta 2013

Lisää alesortumisia

Kirjakaupan alennusmyynnissä käyminen toimi itseni kohdalla mainosten tapaan. Kirjakaupassa vietetty aika ja sielä nähdyt mielenkiintoiset teokset jäivät pyörimään mieleen. Jäivät pyörimään niin pahasti, että poikkesin kirja-aleen vielä kahdesti ensimmäisen kerran jälkeen. Ensin miehen kanssa käyttämään toisen lahjakortin pariin keittokirjaan. Itselleni otin Vegaanikeittiön käsikirjan, koska haluaisin oppia tekemään enemmän myös kasvisruokaa, jonka lisäksi kirja sisältää paljon vinkkejä munien, maidon, liivatteen, yms. korvaamisesta, mitä illanvietoissa joutuu aina välillä treenaamaan ihmisten ruokavaliorajoitteiden vuoksi. Mies puolestaan kokkaa mieluiten aina ohjeen kanssa, joten hän kaipasi meille kaappiin yhtä teosta jossa olisi laajemmin erilaisia ruokaohjeita. Toinen shoppailukerta oli vähemmän harkittu ja poikkesin eilen hakemaan vielä yhden kirjan unelmien toteuttamisesta, jota tulin selanneeksi molemmille käyntikerroilla. 

Näiden sortumisten myötä olen hyvin tyytyväinen siitä, etten ole nyt alennusmyyntien aikaan joutunut eksymään yhteenkään vaatekauppaan. Tällä hetkellä kun en tarvitse uusia vaatteita, niin en myöskään tarvitse tietoa siitä, kuinka paljon voisin säästää niitä hankkimalla. Sikäli tämä tunne on kyllä outo, koska samassa kauppakeskuksessa käyttämieni kirjakauppojen kanssa olisi ollut monia vaateliikkeitä. Niihin  olisi siis ollut helppo poiketa ihan siinä samalla. Ehkä sitä on siis kaikista sortumisista huolimatta saamassa hiljalleen jotain tolkkua shoppailuunkin.

Shoppailukäytöksessäni on tapahtunut joulun jälkeen myös toinen pieni muutos. Kun olemme käyneet täydentämässä ja siistimässä kirpputoripöytäämme, minulla ei ole ollut juuri minkäänlaistatarvetta vilkuilla ympärilleni tai lähteä kiertelemään. Saatuani ja haettuani nyt parin viikon sisään useita mielenkiintoisia kirjoja, minulla on kerrankin kotona omasta mielestäni kylliksi uutta luettavaa. Myös kokoelmien päivitykseen jatkuvasti pyrkivä keräilyvimma on joutunut pikkuhiljaa hiljenemään, koska ainoat puuttuvat kirjat kolmelta tämänhetkiseltä lempikirjailijaltani ovat yhden ensimmäinen teos joka on ilmestynyt 70-luvulla ja jota ei ole ikinä suomennettu ja toisen viime vuonna ilmestynyt vasta suomennettu teos. Pitäisi varmaan jossain kohtaa ottaa taas tavoitteeksi lähteä kirjastoon tutustumaan uusiin kirjailijoihin. Ja ottaa ehkä oma keräilyvimmakin tarkempaan tarkasteluun.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti