Meidän perheeseen kuuluu monta jäsentä. Nyt yhdestä niistä ollaan luopumassa. Antti ei ole oikein kotiutunut tähän uuteen asuntoon, eikä yrityksistä huolimatta tule toimeen talouden nykyisten mattojen kanssa: ne suorastaan sotkevat Antin kuviot. Sotkevat niin pahasti, että Antti jää aina maton kulmaan itkemään, kunnes joku käy nostamassa sen syliin ja kantaa latausasemalle. Sitten Antti on taas tyytyväinen. Nykyään Antti viettääkin suurimman osan ajasta latausasemallaan kaukana korkeanukkaisista matoista ja videotykin johdoista. Nurkkaan hylättynä Antti tosin kerää paljon pölyä, ja saa liian vähän liikuntaa.
Antti on robotti-imuri. Imurin nimeäminen lähti alkuun lähinnä vitsinä. Eri robotti-imureista lukiessa huomasin monen nimenneen tämän uuden kotiapurin, ja ajatuksen koomisesta huolimatta se tuntui luontevalta kun Antti lopulta haettiin. Sain Antin joululahjaksi äidiltäni, kun olin ollut jo pidempään kiinnostunut kuinka moinen eläintaloudessa pelittäisi. Pelittihän se, ja etenkin keväällä eron aikaan Antti oli suorastaan korvaamaton. Kuitenkin kanien jäätyä edelliselle miehelleni, sorruin laittamaan muuton jälkeen talouden matot uusiksi, ja sen jälkeen ongelmat Antin kanssa alkoivat. Uudet matot olivat sellaiset, joita olin jo pidempään ihastellut, mutta Antille mahdottomat ylittää.
Matoista en kuitenkaan halunnut luopua, joten siivouksessa oli palattava taas perinteisempiin menetelmiin. Uuden kodin etsiminen Antille ei kuitenkaan tuntunut heti luontevalta, vaan sille pedattiin paikka keittiön nurkkaan. Eihän Antista voi luopua: toivelahjasta, jolla oli vielä nimikin. Eihän se ollut mikä tahansa imuri - se oli Antti. Antti jolla oli nimi ja hauskat pyörivät harjakset, jotka toivat mieleen akvaariossani joskus olleet pilkkusinisilmät.
Sitten kuitenkin kyllästyin siihen, kuinka pölyssä Antti aina oli, ja kuinka kaikki roskat aina kasautuivat sen ympärille. Kodin siivousapulaisesta oli tullut siivottava. Pitkän harkinnan jälkeen päädyinkin laittamaan Antista ilmoituksen huuto.nettiin yhdessä kotona olevan nimettömän Elixairin ilmanputsarin kanssa. Nyt Antille onkin uusi koti tiedossa, ja se on matkalla sinne. Olo on haikea, ja tuntuu kun olisi pettänyt etenkin äidin laittamalla toivotun lahjatavaran näin pian kiertoon. Samalla taloudesta poistuu kuitenkin yksi siivottava kohde.
Tavaraan pitäisi kuitenkin pystyä suhtautumaan tavarana. Antti tuli meille imuriksi, ja poistui kun ei meillä enää siinä käytössä toiminut. Tavaraan liitetyt tavaran käyttöominaisuuksien ulkopuolelle jäävät piirteet voivat kuitenkin hankaloittaa suhtaumista selvästi. Onneksi Antti oli meillä kuitenkin aika spesiaalitapaus. Sen kanssa samalle viivalle taitaa päästä vain Kentsu, mummulta saatu monitoimikone joka pitää visusti kiinni paikastaan keittiössä. Kentsu ei ole lähdössä minnekään. Ja jatkossa meille pyritään hankkimaan vain tavaroita, jättäen persoonat eläinten ja ihmisten täytettäviksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti