Moskovasta päivää

Rikotaan blogihiljaisuutta samantien. Hostellissa on wi.fi ja tänään on ollut liian väsynyt viettääkseen mahdottomasti aikaa kaupungilla. Kremlissä kyllä käytiin, ja huomiselle tuli bongattua pari kivaa kahvilaa.Tällä lomalla en aio muutenkaan syyllistyä siitä, jos joinain päivinä on vain kivempi maata sängyssä lueskelemassa; tämä on kuitenkin ensimmäinen pidempi lomani koko vuonna. Tätä ennen olen pitänyt vapaata vain viikon kesällä + arkipyhät. Viikonloput miulla on tosin ollut töistä vapaat koko vuoden.
Koti jäi lähtiessä melko siistiin kuntoon, etenkin kun ennen lähtöä siivottiin myös keittiön kaapit. Jauhoista löytyi riisihäröjä, joten päätimme käyttää kuukauden poissaolon hyödyksi niiden hävityksessä. Kaikki kuiva-aineet joko hävitettiin tai siirrettiin pakastimen puolelle, laatikot pestiin ja lopulta kaikki elintarvikekaapit myrkytettiin. Mahdolliset myrkytyksestä selviyyyneet joutunut kohtaamaan nyt kuukauden nälkäkuurin ja mahdollisesti uuden myrkytyksen kun palaamme. Vihaan myrkkyjen käyttöä, mutta en myöskään tykkää syöttää elintarvikkeita ötököille. Tämän vuoksi reissun jälkeen käydään myös hakemassa tiiviimpiä säilytysastioita keittiöön.

 Matkapakkauksista ompelusetille on tullut jo tarvetta, kun rintaliivien kaarituki päätti paetaheti toisena päivänä. Siinä kohtaa neula ja pieni pätkä lankaa pelasti paljon.

Reissunpäällä kirjoittelu tapahtuu tabilla, joten pahoittelen kirjoitusvirheitä ja ontuvia kappalejakoja. Tämä toimii jostain syystä todella huonosti yhteen bloggerin kanssa, niin ettei tekstiä näe samalla kuin kirjoittaa, eikä kursori suostu liikkumaan sinne minne haluaisi. Fiksaan virheet sitten takautuvasti kotikoneella - jos enää ensikuussa muistan.

Postaustauko

Viimeisetkin lemmikit on nyt saatu hoitopaikkoihinsa ja pakkauksetkin alkavat olla mallillaan. Loppuilta ja huominen aamupäivä on varattu asunnon kuntoon laittamiselle, etteivät kukkien kastelijat järkyty (ja kivempi peliporukankin tänne tulla - peleillekin kun on saatu reissunajaksi ulkoiluttajat ;D). Lähtö on huomenna iltapäivällä, ja sen myötä blogi vaikenee noin kuukaudeksi. En tokikaan lupaa olla päivittämättä jotain myös reissunpäältä, jos aikaa ja aihetta löytyy. Mutta ainakin pääsääntöisesti (ellei kokonaan) blogi tulee viettämään hiljaiseloa marraskuun. Tavaroiden laskeminen jäi nyt ikävästi kesken, mutta joulukuussa jatketaan - toivottavasti nykyisen suuruisen tavaramäärän kanssa. Ihan mielenkiinnolla kyllä odottaa, millaisin silmin kodin tavaramäärä näyttäytyy kuukauden reppureissailun jälkeen...

Hauskaa marraskuuta!

Skunkki laukkuun ja menoksi!

Asunnon tavaramäärä; rottala

Rotat muuttivat olohuoneeseen, mutta rottien vanha huone pysyy puheissa edelleen rottalana. Ehkä nimi onkin ihan osuva, kun huoneen kaapit ovat yhä täynnä rottien tavaroita joille ei olohuoneessa ole paikkaa. Monin paikoin rottien tavaroissa näkyy että meillä on ollut aiemmin enemmän laumoja ja yksilöitä; nykyisen rottamäärän kanssa selvittäisiin selvästi vähemmälläkin. Osan tavaroista ollessa kuitenkin selvästi kulutustavaraa (kuten kaikki puu- ja kangasjutut - niitä joutuu uusimaan aina silloin tällöin), ei niiden karsimisessa ole pidetty mitään kiirettä. Muovivirikkeiden kohdalla vähentäminen pitää ottaa vielä vahvemmin harkintaan, vaikka jotain on jo lähtenytkin. Poikueiden myötä lauma- ja yksilömäärässä tapahtuu kuitenkin jatkossakin edelleen heittoja.

Lisäksi huoneessa on yksi miehen figuurikaappi johon en koskenut. Kaappi on suhteellisen täynnä erilaisia muovisia ja metallisia joidenkin senttien korkuisia figuureita, joista iso osa on vielä osissa. Tämän kaapin figut eivät ole enää edes bokseissaan, joten mieskään ei niitä suostunut laskemaan. Niitä on paljon, ja ellei mies saa äkillistä inspiraatiota, tarkempi määrä jää uupumaan asunnon kokonaistavaraluvusta. Tämä on meidän asunnossa varmaankin ainut tavararyhmä, johon minulla ei ole minkäänlaista kontaktia - eikä tarvetta puuttua niin kauan kuin ne pysyvät kaapeissaan. 

Rottalasta (figukaappi poislukien) löytyi yhteensä 171 tavaraa. Huoneessa on:

1 valaisin
1 matto
1 sohva
1 nojatuoli (nojatuoli myynnissä)
1 kissankiipeilypuu
3 kiipeilypuuta (puisia, aiemmin käärmeterrassa olleita, nyt rottakäytössä)
1 metallinen pohjalaatikko
1 kissantunneli
2 poikas-/varahäkkiä
1 rottaveistos

Viisi kiinteää kaappia, joista ensimmäisessä
2 isoa kuivikesäkkiä
2 pienempää kuivikesäkkiä
1 iso muovilaatikko pelleteille
1 kuljetushäkki (rottien)
1 muovinen kantoboksi (Mihailin)
3 aktivointipeliä

Kakkoskaapissa
1 peltirasia koirankekseille
1 kangaskassi yhdistyspapereita
2 laatikkoa yhdistyksen jäsenlehtiä
1 muovilaatikko yhdistystavaroita
2 isoa Ikea-kassia (esim. näyttelyboksien ja kirppiskamojen kuskaamiseen)
2 pienempää kestokassia
1 harja+sihveli -setti
1 kynsisakset (Mihailin)
1 huiskalelu
2 skunkin hajunpoistospraytä
7 ruokakuppia
10 vesipulloa
1 harja
1 lyhyt hihna
1 kosteusvoide
1 salaattipallo
1 kulhollinen suihkuverhonnipsuja ja nippusiteitä (riippumattojen ym. virikkeiden kiinnittämiseen)
2 kissanvessaa
6 rottahäkin tasoa
1 rottien puunapussi, jossa
1 kynsisakset
1 pussi puhdistusliinoja
1 matkakoon kosteusvoide
1 kynsisakset
1 Groomer's Goop -puhdistusainepurkki
1 koiranshampoo

Kolmoskaappi on niitä figuja, neloskaapista löytyy
1 hiilidioksilaitteisto (käytetään rottien lopetuksissa)
1 varapullo hiilidioksidia
1 pienempi kammio-osa laitteistoon
8 erilaista ommeltua riippumattoa
2 hyllyllistä rottakankaita (vanhoja vaatteita, risoja lakanoita, kulahtaneita pyyhkeitä yms., jotka odottavat roskiinmenoa palveltuaan ensin vielä kerran tasonpäällysinä, riippareina yms.)
3 vilttiä
2 vauvojen makuupussia
2 pikkumattoa (näitä ja kahta edellistä käytetään lämmikkeinä kuljetettaessa rottabokseja talvella)
3 kangaspesää
3 kangaskoria
2 isoa näyttelyboksia
2 pienempää näyttelyboksia

Viidennessä kaapissa on lisää viriketavaraa, joita vaihdellaan likkojen häkkiin aina siivouksen yhteydessä;
6 erilaista tunnelia
3 kylpyhuonekoria
2 tikkaat
3 harmaata poikimispesää
1 muu muovimökki
1 saviamppeli
4 pajusiltaa
4 Sputnik-riippumajaa
2 viinipullotelinettä (kiipeilyyn)
1 jakkara
2 puista roikkuvaa virikettä
4 puista kulmamökkiä
7 kangasortta
1 naruroikku
2 kulmavessaa
1 juoksupyörä
4 kulmatasoa

Hetken asiaa pohdittuani päätin laskea rottalan tavaroihin myös rottahäkin tämänhetkiset virikkeet; näin tavaramäärään ei tule niin helposti heittoa, jos ehdin siivota ja uudelleen sisustaa rottahäkin ennen olohuoneen tavaroiden laskemista. Rottahäkissä on siis tällähetkellä:

1 kiipeilyoksa
1 roikkuva pitkä pajusilta
1 puuorsi
1 iso puukoppi
1 Sputnik
1 polkupyöränkori
1 kankainen mustekala
2 putkea
1 heinäpesä
2 kangaspesää
1 pitkät tikkaat
1 ommeltu riippari
1 hedelmäkori
1 pieni puukoppi
2 kipeilypuuta
1 kukkateline

Rottien varustusta ei voi siis parhaalla tahdollakaan sanoa minimalistiseksi. Toisaalta niin kauan kuin ne viettävät suurimman osan vuorokaudesta häkissään, ovat häkin virikkeet yksi sellainen asia johon tahdon ehdottomasti panostaa. Se panostaminen ei kuitenkaan välttämättä tarvitsisi ihan yhtä paljon kaksoiskappaleita joistain perustarvikkeista, kuten ruokakupeista ja juomapulloista...

Vierashuoneen, kylpyhuoneen, eteisen ja rottalan jälkeen mennään luvussa 677.

Eteisen tavaramäärä ja matkavalmisteluja (listausvaroitus ;))

Jatkoin tänään laskutoimituksia ja kävin läpi eteisen tavarat. Mies auttoi laskemalla oman kaappinsa saldon, miehen vaatekaappi kun sijaitsee eteisessä. Tällähetkellä eteiseen on jo vaihdettu talvikengät, kesäkengät ovat kausikenkälaatikossa vintillä (ja lasketaan siis aikanaan vinttitavaroihin). Figuureittein suhteen päädyttiin laskemaan yksittäiset figuboksit, vaikka pienempiä figuureita saattaa olla yhdessä myyntilaatikossa aina useampia. Samalla eteisestä tuli siivottua yksi vanha petauspatja kirppistavaroihin, nyt kun uudessa vierasvuoteessa on omasta takaa paksumpi ja parempi petauspatja.

Eteisestä löytyi 168 tavaraa. Eteisestä löytyy:

2 mattoa
1 seinävaate
1 peili
1 avainteline
1 kynttilälampetti
1 lehtikori
1 tuoli
1 Mihailin pajukori
1 Mihailin lampaantalja (pajukorin sisällä)

1 taso laatikolla, jossa
1 valjaat
1 hihna
1 navigaattori
1 hiusharja
1 liina
1 mittanauha
1 rulla kakkapusseja
1 aurinkolasit
1 modeemi

Kiinteä vaatenaulakko ylähyllyllä, jossa:
1 Mihailin kantokassi
16 puista henkaria
2 kaulahuivia

2 ohutta mustaa takkia (toinen minun, toinen miehen)
1 nahkatakki
1 pikkutakki
1 talvitakki
1 villainen talviviitta
2 ponchoa
3 tumput
2 nahkahanskat
1 pipo
1 lippalakki
2 laukkua (minun ja miehen)

2 kenkätelinettä, joissa:
1 nahkasaappaat
1 korolliset talvikengät
1 matalat talvikengät
6 paria miehen kenkiä

Vaatehenkarin puoleinen kiinteä yläkaappi, jossa:
1 rinkka
1 pikkureppu
1 35-litran reppu
1 käsilaukku
1 lentolaukku

Kiinteä siivouskaappi, jossa:
1 silitysrauta
1 silityslauta
1 henkilövaaka
1 siivousharja
1 moppi
1 mopin liina
1 palapeili
2 ämpäriä
1 vati
1 pölyhuiska
1 kaljakärry
4 kiinnistysnarua
1 pullo putkenavaajaa
1 kenkien kosteussuojasuihke
1 ikkunanpesuaine
1 rulla jätesäkkejä
2 ikkunalastaa
1 kumihanskat
1 sytytysneste
1 polttoneste
1 ikkuna-avain
1 imuri
8 muovihenkaria
(rätit löytyvät keittiön kaapista)

Toinen kiinteä yläkaappi, jossa:
2 peittoa
3 tyynyä
1 ilmapatjasänky

Miehen vaate-/harrastuskaappi, jossa:
5 housut
9 paitaa
2 vyötä
6 alusvaatetta
13 sukat
18 figuurilaatikkoa
figumaastoa

Yksi eteisen kiinteistä kaapeista on tyhjä.

Vierashuoneen, kylpyhuoneen ja eteisen jälkeen mennään 506:ssa tavarassa, kun ottaa huomioon vierashuoneesta poistuneet kolme mekkoa.


Tänään valmisteltiin myös tulevaa matkaa ja leikittiin pakkausleikkiä. Testasimme siis kuinka paljon tilaa tämänhetkisen pakkauslistan tavarat vaativat, jotta saisimme selville selviämmekö nykyisillä repuilla/laukuilla, vai pitääkö miehelle lainata/ostaa jostain toimivampi reppu. Koepakkauksen jälkeen omat tavarani mahtuivat 35-litran reppuun ja käsilaukkuun. Mies taas sai oman listansa tavarat mahdutettua isoon olkalaukkuunsa ja pikkureppuun. Eli tarvittaessa pärjätään siis näillä, mutta mies harkitsee isomman repun ottamista ja olkalaukun keventämistä mikäli hänen vanhemmiltaan löytyy sopiva lainareppu. Rinkan kumpikin toki turhan massiiviseksi mukana raahattavaksi. Koepakkauksissa repuissa oli paksuimmat talvivaatteet ja kevyimmät kevätkamppeet, eli etenkin alkumatkasta laukut ovat todennäköisesti hieman väljemmät kun isompi osa paksuista vaatteista tarvitaan päälle. Tämän päivän lämpötiloja katsottaessa reissukohteissa alin lämpötila oli -6 astetta ja ylin +16 astetta, tulevan viikon ennusteissa alin lämpötila oli -6 asetetta ja ylin +23 astetta. Tämä saikin itseni pohtimaan villaisen talviviitan tarpeellisuutta ja sitä veisikö se turhan paljon laukkutilaa loppureissusta lämpötilojen noustessa.

Tällähetkellä oma pakkauslista näyttää seuraavalta (miehen pakkauslista on melko samantyyppinen, joten ilman erillistä pyyntöä jätän sen naputtamisen väliin):

1 pitkä hame
1 mekko
2 sukkahousut
1 suorat mustat housut
1 collegehousut
2 t-paitaa
1 pitkähihainen paita
1 neule
1 poncho
(1 villainen talviviitta?)
1 paksut sukat tai villasukat
5-6  pikkuhousut
2 rintaliivit
1 kaulaliina
1 nahkasaappaat

tablettitietokone + laturi
kuulokkeet
kännykkä + laturi
passi
eri valuuttoja
lompakko
eväitä
Sinuhe Egyptiläinen + mahdollisesti jokin kevyempi pokkari
kamera + laturi
hammasharja
hammastahna
hiusharja
avaimet + avaimenperät (avaimenperistä löytyy sakset, veitsi, kynsiviila ja muistitikku)
silkkinen matkalakana
matkapyyhe
shampoopala + rasia
deodorantti
karvanpoistohöylä + 2 vaihtoterää
bikinit
kosteusvoide
taskulamppu
adapteri
termosmuki
lusikka
särky- ja allergialääkkeitä
tulitikkuja
ompelusetti (minikokoinen laivalta tullut, jossa neula, hakaneula, pari nappia ja muutamia erivärisiä lankoja)
kuukautissuojia
pesupähkinöitä
käsidesi
Läkeröl Dents -pastilleja

Päivän kauppareissulla tehtiin myös reissuun liittyviä hankintoja. Kummallekin ostettiin oma pieni matkatermos; minulle 0,35 litran vetoinen termosmuki, joka siirtyy itsellä reissun jälkeen työpaikkakäyttöön, ja miehelle samansuuruinen pieni termospullo, jonka hän puolestaan koki termosmukia kätevämmäksi. Lisäksi ostimme matkaevääksi erilaisia pähkinöitä, kuivattuja marjoja, kuivahedelmiä, tummaa suklaata ja kuivalihaa, sekä erilaisia haudukejuomia ja veteensekoitettavia kaakao- ja cappuchino pusseja - kuumaa vettä kun on yleensä varsin hyvin saatavilla, niin näistä sitten helposti mieluisia lämmittäviä juomia. Pähkinät, kuivahedelmät, kuivamarjat ja tummasuklaapalat pakattiin karkkiaskin kokoisiksi annospusseiksi. Reissun päältäkin löytyy toivottavasti hyviä uusia tuttavuuksia joilla eväsarsenaalia täydentää, mutta näillä varmistaa jo melko pitkälle jotain naposteltavaa aterioiden väliajoiksi ja hetkiksi joina reissuväsymys uhkaa uuvuttaa.     

Vaatekarsinnan vaikeudesta

Aluksi ajattelin vaatekaapin olevan minulle yksi helpoimpia paikkoja toteuttaa minimalismia; vaikka minulla on ollut paljon vaatteita, en ole ollut järin kiinnostunut niistä. Vaatteiden suhteen periaatteeni oli pitkään hamstrata halpoja/ilmaisia itselle sopivia vaatteita silloin kun niitä tuli vastaan - ja kirppareita aktiivisesti kierrellessä niitähän tuli. Paidoissa oma hintamaksimi meni parissa eurossa ja farkuissa kolmessa - joissain erityisissä poikkeustilanteessa saatoin joustaa tästä ja ostaa esimerkiksi erittäin kivasti kirjaillut farkut vitosella. Vaatemäärä pyöri useassa sadassa, vaatekaappisiivousten välissä ehdin aina unohtaa ison osan omistamistani vaatteista ja tulin helposti toimeen useita kuukausia pesemättä pyykkiä (sen jälkeen pestävää oli tosin kertynyt useampi teollisuuskoneellinen, kun viimein sain aikaiseksi varata pyykkituvan).

Tässä mallissa oli tietenkin omat ongelmansa, kuten se etteivät vaatteet oikeasti mahtuneet kaikki kerralla kaappiin. Siksi niitä lojuikin aika usein pitkin kämppää, ja kylppärin nurkassa oli iso kasa odottamassa pyykkiinmenoa. Jonkin tietyn vaatekappaleen bongaaminen oli myös välistä lähes mahdotonta, etenkin ellei itsellä ollut mitään mielikuvaa mistä kasasta sitä pitäisi lähteä etsimään. Alle tunnin varoitusajalla hommaan oli tuhoontuomittua edes ryhtyä. Kuitenkin tilanteessa oli myös positiivisia puolia; eri tavoin yhdistelemällä omalla vaatevarastolla selvisi useammista teemajuhlista, javaatteet loppuivat harvemmin kesken, vaikkei pyykinpesu ollut todellakaan viikottaista. Vaatteiden huono laatu ei myöskään haitannut, sillä jokaiselle vaatteelle tuli keskimäärin niin vähän käyttö- ja pyykkikertoja, ettei huonoinkaan kangas alkanut rispata niin olemattomalla käytöllä.

Näistä viimeisin osoittautui yllättäen hidastavaksi tekijäksi omassa vaatekaappiraivauksessa. Kun asiaa pysähtyi miettimään, tiesin että osa lempivaatteistani ei kestäisi pienemmän vaatevaraston aiheuttamaa tiheämpää käyttöä ja pesetystä. Vähentämällä reilusti vaatteita menettäisin siis myös osan lemppareistani, vaikka en niitä suoraan poistaisikaan. Osien vaatteiden kohdalla se oikeasti ahdisti; etenkin niiden lempparikirpparilöytöjen, joiden korvaajaksi olisi hyvin vaikeaa ellei jopa mahdotonta löytää täysin vastaavaa tuotetta. Ajatuksen ahdistavuudesta huolimatta päädyin kuitenkin lopulta siihen, että ylisuuri vaatemäärä itsessään ahdisti minua enemmän.

Vaatemäärä lähti puolisentoista vuotta sitten nopeaan laskuun. Ensin kaapista poistuivat vaatteet joita en oikeasti käyttänyt ja joista en pitänyt. Sitten vaatteet joista pidin, mutta jotka eivät istuneet. Ja sitten pikkuhiljaa lähdin myös kaventamaan kaapin värivalikoimaa pyykkihuollon helpottamiseksi. Ihan minimiin en vaatemäärää kuitenkaan suorilta tiputtanut, sillä pelkoni osoittautui hyvin aiheelliseksi. Pikkuhiljaa prosessin edetessä jyvät alkoivat erottua akanoista. Osa vaatteista säilytti värinsä ja mallinsa pesusta toiseen. Toiset taas alkoivat nyppyyntyä, haalistua ja mennettää muotoaan. Koska yhtenä tavoitteenani oli oppia pukeutumaan siistimmin, alkoi yhä useampi entinen lempivaate saada kulumisen myötä passituksen rottien rievuiksi - niistä kun ei enää siinä kunnossa ollut kirpparillekaan lähtijöiksi.

Odotetusta kulumisesta johtuen minulla oli alkuun myös paljon varakappaleita kaapissani. En halunnut karsia vaatemäärää suoraan siihen mitä tarvitsin, sillä vaatteet hajoaisivat kuitenkin joskus. Jos minulla olisi vain pari kunnon hametta, joutuisin hetikohta hameostoksille, ja ostamaan sitten kiireessä mahdollisesti jotain vielä epäsopivampaa. Siksi olikin täysin perusteltua pitää kaapissa lemppareiden lisäksi myös useampia ihan kivoja vaatteita varuiksi. Ne ihan kivat olisivat varmasti ihan hyviä ja käytössä sitten kun lemppareitaei enää olisi - paitsi jos kävisi tuuri, ja löytäisi uuden lempparin sitä ennen. 

Ahdistuksen ja luopumisen vastapainoksi nousi kuitenkin oivallus siitä, että osa vaatteistani kesti uuden rääkin. Ilokseni joukossa oli joitain vanhoja lemppareita, mutta näiden sitkeiden sissien joukosta nousi myös joitain uusia suosikkeja. Osaan näistäkin ilmestyi kyllä pikkuvikoja, mutta toisin kuin kokonaan nuhjaantuneet, ne olivat korjattavissa. Ratkenneen ompeleen saattoi parsia, ja haalistuneen värin elvyttää pesukoneväreillä. Aloin pikkuhiljaa oppia korjaamaan vaatteitani ja pitämään niistä parempaa huolta - joskin kummassakin näissä on varmasti vielä paljon opeteltavaakin.
  
Nyt olenkin edennyt vaateraivauksessa siihen pisteeseen, että pystyn yhä vapaammin heivaamaan loputkin ihan kivat vaatteet pellolle. Se on mahdollista kun keskittyy entistä tarkemmin uusien vaatteiden valintaan, ja opettelee pikkuhiljaa (toivottavasti ei liikaa kantapään kautta) erottamaan laadukkaat vaatteet massatavarasta. Kun pystyy luottamaan siihen, että kaapissa olevat vaatteet kestävät, ei niiden hajoamiseen tarvitse varautua yhtä massiivisin varastoin (sen verran vaatteita tarvitsen silti yhä, että pyykkikoneen ei ole pakko pyöriä useampaa kertaa viikossa). Omalla kohdallani asiaa on auttanut myös itselleni antama lupaus siitä, että ehdottomat lempparivaatteet on lupa korvata tilaustöillä. Eli jos jokin vaate todella istuu ja on tarpeen, ei sitä tarvitse lähteä metsästämään pitkin kauppoja, vaan sellaisen saa teetättää sitten kun tarve on. Käytännössä tämä tietenkin edellyttää sitä, ettei tarvetta saa tulla kauhean usein, etenkään sitten kun kaapissa ei ole enää iltapukuja ja muita kalliimpia vaatteita joita myydä ;)

Joistakin tusinatuotteita on silti yhä vaikea luopua. Reisitaskuhousuni alkavat olla todella tiensä päässä, ja ovat pikkuhiljaa turhan kulahtaneet jopa työkäyttöön, vaikka työskentelenkin pölyisessä varastossa. Lahkeet ovat täysin revenneet, polvet pussittavat ja kangas on paikoin ohueksi kulunutta. Lisäksi housut ovat kauttaaltaan ihan liian väljät. Mutta housuissa on ihan parhaat taskut, joihin mahtuu vaikka mitä, eivätkä ne kummasti myöskään hierrä tai purista mistään - mitä nyt viistävät sen verran maata, että imaisevat puntit läpimäriksi parissa sekunnissa, jos maa on vähänkin kostea. Värjäämällä housuille on hankittu jo kerran jatkoaikaa, mutta nyt noista ei taitaisi saada uudenveroisia enää edes ammattiapu. Ja kaapissa on kahdet parempikuntoisetkin työhousut. Ehkä se on taas hyväksyttävä, etteivät mitkään vaatteet ole ikuisia, vaikka siihen toki pyritäänkin että käyttöikää saisi kaikille mahdollisimman paljon.

Vaatekaappipäivitystä

Odottaessani että pääsisin sovittamaan ikkunassa näkemääni mekkoa jatkoin vaatekaapin läpikäymistä. Osittain kyse oli raivaamisesta, osittain tilan tekemisestä uudelle. Jälkimmäisen myötä toinenkin kolmesta iltapuvustani sai poistua kirppikselle päätettyäni panostaa enemmän kivoihin ja laadukkaisiin arkivaatteisiin. Iltapukua kun olen kuitenkin päässyt käyttämään vain kerran elämässäni, vaikka vaatteita päivittäin pidänkin. Niinpä kaappiin sai jäädä iltapuvuista vain ensimmäinen, joka on myös suosikkini. Iltapuvun lisäksi kaapista poistui aiemmin poistuneiden kahden mekon lisäksi kaksi hametta, yksi huppari ja yksi paita.

Näistä toinen hame oli ihan ok musta hame, joka on ollut kaapissa koska jostain syystä minulla piti olla kaapissa myös musta hame. Toinen taas oli ihan kivanmallinen valkoinen hame, josta olisi voinut tulla värjäyksen jälkeen vähän kivempi musta hame - mikäli langatkin olisivat värjäytyneet tällä kertaa (mitä ei ole tapahtunut kertaakaan). Totesin kummatkin hameet kuitenkin tarpeettomiksi toteutettuani jotain jota olen suunnitellut jo jonkin aikaa; päätin teetättää itselleni yhden pitkän hameen lisää.

Ikkunassa näkemäni mekon sovitus oli eilen. Puvun tekijä ehti silloin jäämään työhuoneelleen sen verran pidemmäksi aikaa, että ehdin sinne oman työpäiväni jälkeen. Heti saatuani mekon päälleni tiesin sen lähtevän mukaan. Asiaa ei suinkaan haitannut kun sovittaessani mekkoa sen tekijä kertoi samalla lisää mekon materiaalista ja valmistuksessa - hän käyttää neulemekoissaan vanhoja neuleita, joista poimii erilaisia pintoja ja yksityiskohtia uusiksi vaatteiksi. Vielä en kuitenkaan saanut mekkoa mukaani, sillä ensin siihen tehdään muutamia muokkauksia - toista olkainta lyhennetään ja mekkoon tehdään alusmekko. Alusmekon teon ompelija kun oli jättänyt siihen kun ostaja löytyy, niin että sen teossa olisi mahdollista huomioida puvun uuden omistajan toiveet. Nyt mekkoon tulee tummanruskea irroitettava alusmekko. Niin se todennäköisesti toimii omassa käytössä parhaiten - alusmekon saa pois jos haluaa talvella käyttää mekon alla mustaa pitkähihaista, ja joissain tilanteissa irroitettavuus voi myös pidentää koko mekon pesuväliä.

Työhuoneella käydessäni minulla oli mukana myös itselleni turhan väljäksi käynyt lempihameeni. Se jäi nyt työhuoneelle korjattavaksi niin että se reissuun lähdettäessä istuu taas täydellisesti. Samalla hame oli mukana mallina havainnollistamassa mitä kaipaisin uudelta hameeltani. En halua itselleni toista samanlaista vaatetta, mutta toisen samantyyppisen, hieman värikkäämmän kyllä. Tanja lupasikin katsoa kangasvaihtoehtoja siihen ennen seuraavaa tapaamistamme. Eli sekin unelma toteutetaan nyt, ilman vaatekaupoissa kiertelyä ja riittävän hyvän vaihtoehdon etsimistä - riittävän hyvät vaihtoehdot kun harvemmin ovat sitä enää shoppailuväsymyksen väistyttyä.

Omalla kohdalla on alkanut pikkuhiljaa todella huomata että mitä mieluisampia ja paremmin istuvia vaatteet ovat, sitä vähemmän niitä todella tarvitsee. Täytevaatteiden tarve jää pois kun koko kaappi on lempparia - tai siihen ainakin pyritään.  

Viikonlopun tavarahaaste, päätös

Tänään lähti vain yksi paistinpannu ja kaksi rottaa. Ja koska rottia en laske tavaroiksi, lopulliseksi luvuksi jäi 58, joka on kovin kaukana sadasta. Tai lopulliseksi ja lopulliseksi; vaikka viikonloppu jo meni, niin karsintaa pyritään kyllä jatkamaan taas niin kauan kuin kirpputoripöytä on. Pitäähän sitä koettaa pöydästä maksimihyöty saada ja samalla täytettä reissukassaan ;)

Tänään tuli myös viesti että sain morsiuspukuni kaupaksi. Olin lähettänyt sen myytäväksi I Love Me -tapahtumaan Helsinkiin, ja sieltä se löysi sitten uuteen kotiinsa, vihdoin.

EDIT: Iltapuhteena nostettu luku kuuteenkymmeneen. Ihastuin iltalenkillä yhden liikkeen ikkunassa kauniiseen mekkoon, joka edusti itselleni sitä mitä haluan tulevilta vaatteiltani; persoonallisuutta ja käsityötä. Pukua ei luonnollisesti päässyt tähän aikaan sunnuntaina edes sovittamaan, mutta se sai minut katsomaan omistamani mekot ja hameet tarkemmin läpi: ovatko ne kuinka lähellä sitä mitä vaatteiltani nyt ja jatkossa haluan. Jouduin toteamaan, että minulla on oikeastaan vain kaksi mekkoa ja kaksi hametta joita oikeasti rakastan, ja muut ovat lähinnä ihan tarpeellista arkivaatetta tai kaapissa niihin liittyvien muistojen takia. Ihan kaikkia suht neutraaleita en uskaltanut vielä hävittää (kun tarvitsee sitä johonkin pukeutua Sitä Oikeaa odotellessakin), mutta pari mielestäni vähiten kiinnostavaa sai mennä kirppiskassiin. Niissä ei ollut varsinaisesti mitään vikaa (sillä ne selvisivät viimeisimmästä karsintakierroksestakin)- niistä vain puuttui se lempivaatteille ominainen efekti, mikä saa tuntemaan itsensä kauniiksi ja hyvin pukeutuneeksi tilanteessa kuin tilanteessa. Samalla kirjoitin sähköpostia mekon suunnittelijalle ja tiedustelin koska hänen töihinsä olisi mahdollista päästä tutustumaan.