Vaatekaapin raivauksen tulokset ovat viimeisten viikkojen aikana alkaneet todella näkyä: pukeudun siistimmin ja vaatehuolto on helpottunut. Näistä ensimmäinen ei ole vaatinut edes uusien vaatteiden hankintaa - ainoastaan luopumista isosta pinosta entisiä lemppareita ja pikkuvikaisia kotivaatteita, joita kaappiin oli kasautunut melkoinen määrä.
Olen jo jonkin aikaa halunnut päivittää tyyliäni hieman naisellisempaan suuntaan. Ei sillä että risoissa farkuissa ja kulahtaneissa printti t-paidoissa olisi jotain vikaa, jos niistä pitää. Itse vain huomasin pitäväni peilikuvastani enemmän hieman toisenlaisissa vaatteissa. Näiden toisenlaisten vaatteiden ostaminen ei kuitenkaan tuonut muutosta tyyliin, vaikka sitä pari vuotta yritin. Siitä huolimatta että pidin siitä, miten uudet vaatteet istuivat, aamukiireessä päälle löytyivät nopeiten ne vanhat lempparit.
Viimeisemmissä vaatekaappiraivauksissa sain kuitenkin sanottua hyvästi (lähes) kaikille rikkinäisille vaatteille, samoin kuin sellaisille ehjille joita en tuntenut omakseni. Jätin kuitenkin tietoisesti huomioimatta ohjeistuksen, joka kehottaa luopumaan niistä vaatteista, joita ei ole käyttänyt vuoteen. Niistä vaatteista kun löytyi useampia, joita halusin oppia käyttämään - etenkin hameista. Niiden poistamisen sijaan keskityinkin yhteen keskeiseen ongelmaan, joka minulla hameiden kanssa oli - niiden kanssa sopivien kenkien puuttuminen.
Uusien vaatteiden hankinnan sijaan keskityinkin hankkimaan muutamia asusteita. Hameiden kanssa hyvin sopivat, itselleni mieluiset kengät, sekä paksuja, syksykäyttöön sopivia sukkahousuja. Näiden hankintojen ja ison housupinon raivaamisen jälkeen hameista on tullut minulle jo yhtä luonteva vaatekappale kuin farkuista. Sopivien asusteiden kanssa voin lähteä hameessa yhtä huoletta liikenteeseen, miettimättä kenkäongelmaa tai palelemista. Tämä on noussut minulle tärkeäksi etenkin muuton myötä - lähiöstä keskustaan muuton jälkeen sitä on kokenut olevansa aina huomattavasti enemmän ihmisten ilmoilla asunnosta poistuessaan.
Raivausten myötä vaatekaapin värikirjo on myös supistunut, mikä on helpottanut pyykkäystä enemmän kuin alkuun uskoinkaan. En voi kyllä vieläkään sanoa sen olevan hauskaa, mutta ainakin se käy nopeammin kuin ennen. Vieläkään vaatekaappini ei ole kyllä kovin minimalistinen, saati sen suhteen täydellinen, että kaikki vaatteet sopivat täydellisesti yhteen kaikkien kanssa - se olisi kyllä toteutuessaan yksi unelmien täyttymys. Vaikka onhan se joskus ihan hauskaakin käyttää useampi tovi sovittaen eri asukokonaisuuksia, ja pohtien, mikä olisi se täydellisin kulloiseenkin tilanteeseen.
Vaatekaapissa tapahtunut läpimurto on lisännyt myös miehen raivausmyönteisyyttä. Hänellä ei ole kuulemma järin ikävä montaakaan raivaamaani vaatekappaletta, uusi tyyli taas saa puolestaan kiitosta ;) Eipä sillä, että itsekään haikailisikin kaatuilevia vaatepinoja ja pursuilevaa pyykkikoria. Vaatteiden suhteen olen onnistunut myös parhaiten välttämään uusia ostoja poistojen myötä - vaatekaappiin on tullut kaikkinensa vain pari tarkkaan harkittua vaatekappaletta. Ennen kaikkea sitä on oppinut olemaan ostamatta vaatteita, joista ei tiedä, minkä jo vaatekaapissa olevan kanssa se sopisi. Yksittäisten kivojen vaatteiden sijaan sitä on oppinut ajattelemaan vaatteeita kokonaisuuksina. Löytyisipä kirjoihin ja leffoihin jokin yhtä toimiva lähtökohta kokoelmiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti