Härkää sarvista

Raivauksessa on rehellisesti sanoen yksi osa-alue mitä olen vältellyt. En vain nyt aktiivisen raivauksen aikana, vaan jo vuosia: pieni saareke johon en ole koskenut edes muutoissa. Alue jossa on saanut vallita täysi sekasorto ja villin lännen meininki; kyse on kannettavastani. Siihen nähden kuinka paljon käytän konettani, olen laiminlyönyt tiedostojen organisoinnin täysin. Kovalevyllä on kuitenkin tilaa ja yleensä olen myös löytänyt kaiken tarvitsemani (tai jotain tarpeeksi likeltä liippaavaa) viimeistään puolen tunnin haun jälkeen - silloin siis kun en ole suorilta käsin todennut nopeammaksi kirjoittaa jotain pikkujuttua uudestaan tai ottaa uusia kuvia. Näihin kumpaankin myönnän välillä syyllistyneeni.

Tänään päätin vihdoin tehdä asialle jotain. Heräsin ilman kelloa jo kahdeksalta ja lupasin itselleni käydä läpi edes tänä vuonna otetut kuvat. Edes pintapuolisesti poistaen tuplakappaleet ja epäonnistuneet otokset yhdistäen kuvat lopuksi yhteen kansioon (josta ne olisi myöhemmin helppo siirtää teemoittaisiin kansioihin, kun loputkin kuvat olisi käyty läpi).

Vauhtiin päästyäni päätin kuitenkin jatkaa ja sain purettua kaikki päivämäärän mukaan luodut kansiot ja siirrettyä kaikki kuvat teemoittaisiin kansioihin. Sen jälkeen olen jatkanut kuvien jakamista alakategorioihin, ja ehtinyt monen alakategorian kohdalla jopa käydä yksittäiset kuvat läpi kokonaisuuksina poistaen kaikki turhan samankaltaiset kuvat kategoriasta.

Kun lähtötilanteessa kuvia oli eri nimisissä kansioissa eri puolilla kovalevyä ja saman teeman kuvat saattoivat olla kymmenissä eri kansioissa, olen kohtalaisen tyytyväinen jo tähän astiseen saavutukseen: kaikki kuvat ovat yhdessä kansiossa ja teemojen mukaan (eihän tähän tilanteeseen pääseminen vienytkään kuin lähes seitsemän tuntia...). Kuitenkin haluaisin tänään tauon jälkeen käydä vielä viimeisiksi jättämieni pahimpien kansioiden kimppuun: vielä tarkemmin järjestämättä ovat hiirikuvat, aikuisten rottien kuvat ja rottien poikuekuvat, joita on yhteensä muutamia tuhansia - valtaosa lähes identtisiä keskenään, kun olen ollut kuvia koneelle siirtäessäni liian laiska poistamaan huonoimpia otoksia jo kamerasta. Jos sitten jatkossa osaisi tehdä sen heti.

Tekstitiedostojen kohdalla kaaos ei ole yhtä paha ja sen kimppuun ehtii todennäköisesti pureutua huomenna kirpputoripöydän tyhjentämisen jälkeen. Sitten kun nekin on saatu kuriin, olen taatusti ansainnut päästä ulos syömään. Omalla kohdalla tiedostokaaos on varmasti se pahin esimerkiksi, mihin muutaman minuutin säästö silloin tällöin voi pitkällä aikavälillä johtaa. Kun eihän pari tiedostoa vähän väärässä paikassa haittaa, kun äkkiäkös ne siirtää sitten kun jaksaa miettiä mihin ne koneella haluaa... Harmi vain, että missään muualla kuin koneella tuhannet pikkujutut eivät mahdu kovin kauaa väärille paikoille.