Maananantaina järjestin kuvat ja eilen tekstitiedostot. Ne olivat akuuteimmat ongelma-alueeni virtuaalikaaoksessa, mutta saatuani ne kuntoon, energiaa jäi vielä muutaman muun solmun avaamiseen. Valmistumiseni lähetessä yliopiston sähköposti jää pikkuhiljaa taakse ja oma sähköpostiliikenteeni tulee keskittymään kokonaan toiseen osoitteeseeni. Tässä kohtaa lienee sanottamattakin selvää, että postit olivat laatikossa hujan hajan; kaikki yhdessä kansiossa sulasti sekaisin.
Eivät ole enää. Tämän aamupäivän käytin siihen, että kävin kaikki parin vuoden ajalta olevat sähköpostit läpi ja joko poistin ne tai lisäsin niihin asianmukaisen tunnisteen. Valtaosan toki jouti tässä kohtaa jo poistaa asioiden vanhennettua ajat sitten. Vaikka työ oli pääosin mekaanista klikkailua, oli se toisaalta myös ihan mielenkiintoista, kun sai samalla läpileikkauksen siihen, mihin minä olen oikeasti sähköpostia käyttänyt ja miten se on vaihdellut eri aikoina. Sen verran kyllä fuskasin, että tein tämän vain sille sähköpostille joka jää minulle käyttöön. Toisesta kävin läpi vain lukemattomat sähköpostit ja silmäilin pikaisesti vanhimpia ja uusimpia viestejä, onko niissä mitään mitä ehdottomasti haluan siirtää talteen jonnekin muualle.
Virtuaalikaaoksen raivaaminen on ollut eri tavalla palkitsevaa kuin varsinainen asunnonraivaus. Virtuaalipuolella ongelmana ei ole ollut niinkään tila tai esteettisyys, mutta monien asioiden löytäminen on ollut tuskaista. Nyt alan oikeasti tietää, mistä löydän tarvitsemani tiedostot tai postit. Eikä asiaa tietysti ainakaan hankaloita ne sadat poistuneet turhat tiedostot.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti